Matkapuhelin historia

Matkapuhelin historia puhelinten ensimmäisestä sukupolvesta 70- ja 80-luvuilta aina viimeisimpään matkapuhelinten sukupolveen asti.

Ensimmäisen täysin automaattisen mobiilin puhelinjärjestelmän kehitteli Ericsson yritys vuonna 1956, ja systeemiä kutsuttiin nimellä MTA (Mobile Telephone system A). Systeemin haittapuolina olivat mm. puhelimen paino, noin 40 kg.

Seuraava sukupolvi MTA:sta, jota kutsuttiini nimellä MTB, painoi ainoastaan 9 kg, ja julkistettiin vuonna 1965. Järjestelmällä oli kaiken kaikkiaan 600 käyttäjää, kun systeemi suljettiin vuonna 1983.

Yksi maailman ensimmäisiä julkisia matkapuhelinverkkoja oli ARP niminen verkko, joka aloitti toiminnansa Suomessa vuonna 1971.

ARP verkkoa kutsutaan joskus nolla-sukupolven matkapuhelin verkoksi, joka ennakoi ensimmäisen sukupolven kaupallisia verkkoja.

Matkapuhelin historia – 1G ensimmäisen sukupolven matkapuhelimet

Yksi varhaisimpia kehittäjiä analogisille ensimmäisen sukupolven matkapuhelimille oli Motorolan Martin Cooper, jonka johdolla toiminut tutkijaryhmä teki ensimmäisen kännykkäpuhelun Motorola DynaTAC prototyyppipuhelimella vuonna 1973.

Suomessa ARP verkon korvasi vuodesta 1981 ensimmäisen sukupolven NMT matkapuhelin verkko, joka toimi Pohjoismaista Suomessa, Tanskassa, Norjassa, ja Ruotsissa.

Matkapuhelinten käyttö alkoi yleistyä Suomessa nopeasti 80-luvulla kun matkapuhelinten käyttömahdollisuus laajeni nopeasti laajenevan tukiasemaverkoston avulla.

Tekninen kehitys myös johti huomattavasti vähentyneeseen puhelujen katkeamisiin kun puhelin siirtyi yhden tukiaseman alueelta toiselle, joka oli yleinen ongelma varhaisilla matkapuhelimilla.

Useat varhaisista NMT puhelimista olivat isokokoisia, ja usein tarkoitettu pysyvästi asennettaviksi autoihin, eikä siten varsinaisesti mukana kannettavaksi.

Ensimmäisen sukupolven verkoiksi nykyisin luokitellaan maailmanlaajuisesti mm. NMT, AMPS, TACS, RTMI, C-Net, ja Radiocom 2000 verkot.

Matkapuhelin historia – 2G toisen sukupolven matkapuhelimet

1990-luvun aikana suurin osa maailmasta siirtyi käyttämään toisen sukupolven matkapuhelinverkkoja, kuten GSM, IS-136 (TDMA), iDEN ja IS-95 (CDMA) verkkoja.

Maailman ensimmäinen kaupallinen GSM verkko oli Radiolinjan GSM verkko joka avattiin Suomessa vuonna 1991.

Verrattuna ensimmäisen sukupolven puhelimiin, GSM tarjosi parantuneita turvallisuus ominaisuuksia, pienempiä puhelinmalleja, ja nopeampia yhteyksiä.

2G järjestelmät käyttivät monissa maissa samoja hertz-taajuuksia kuin 1G systeemit, joten vanha NMT järjestelmä suljettiin tekemään tilaa uudelle toisen sukupolven GSM 900 MHz taajuus palvelulle.

GSM aika toi suomalaisille markkinoille pienikokoiset 100–200 gramman painoiset matkapuhelimet entisten “tiiliskivi” mallien tilalle.

Toinen sukupolvi matkapuhelinverkoissa ja kännyköissä toi myös uuden variaation matkapuhelinviestintään, SMS tekstiviestit.

Ensimmäinen tekstiviesti maailmanlaajuisesti lähetettiin Suomessa vuonna 1993.

2G verkkojen SMS viestit toivat myös ladattavat soittoäänet matkapuhelimiin, ja niiden lähetys käytti aluksi juuri SMS tekstiviesti ominaisuutta.

Maailman ensimmäinen matkapuhelimen soittoääni ladattiin Radiolinjan matkapuhelimeen ja ensimmäiset SMS mainokset ilmaantuivat kännyköihin myös Suomessa 90-luvun aikana.

Matkapuhelin historia – 3G kolmannen sukupolven matkapuhelimet

Samaan aikaan kun toisen sukupolven matkapuhelinverkot otettiin käyttöön, kehitystyö kolmannen sukupolven verkkojen suhteen oli jo käynnissä.

Kolmannen sukupolven standardeihin määriteltiin kuuluvaksi esimerkiksi maksimi datan siirtopeus 2 Mbit/s sisätiloissa ja 384 kbit/s ulkona.

Ensimmäinen kaupallinen 3G verkko otettiin käyttöön japanilaisen NTT DoCoMon toimesta Japanissa vuonna 2001, käyttäen WCDMA teknologiaa.

Euroopassa ensimmäisen 3G verkon käynnistivät samanaikaisesti Italiassa ja Isossa-Britanniassa Three/Hutchison.

Vuoden 2007 lopulla maailmassa oli 295 miljoonaa kolmannen sukupolven matkapuhelinten käyttäjää, joista 2/3 käytti WCDMA standardia ja 1/3 EV-DO standardia.

Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot mahdollistavat mm. reaaliaikaiset TV lähetykset ja interaktiivisia palveluita matkapuhelimiin.

Myös ensimmäiset neljännen sukupolven matkapuhelinverkot ovat suunnitteilla ja osittain myös rakenteilla ympäri maailmaa.